Tarot – Tutkimusmatka Itseen: AVAIN XVII – TÄHTI

Vedenjakaja (Dweller between the Waters)

28. polku, Yesodista Netzachiin

28. polkua kutsutaan Luonnolliseksi Älykkyydeksi; sen kautta valmistuu ja täydellistyy kaikki, mitä on Auringon alla.”

Kirjain: Tzaddi

Merkitys: Kalakoukku

Lukuarvo: 90

Sävel: A

Elementti: Ilma

Sefira: Netzach (Myös Da’ath)

Chakra: Vishuddhi

Riimu: Mannaz (myös Kennaz)

Prinsiippi: Manas

Astrologia: Vesimies, Saturnus, Venus

Alkemia: Ilma

Henki / Enkeli: Anael (Venuksen henki)

Värit: Tummansininen, Vihreä, Indigo, Keltainen

Viikonpäivä: Perjantai

Tuoksu: Hunaja

Kasvit: Oliivi, Kookos

Elämänalue: kulttuuri, taide, tiede, seksuaalisuus

Vaihtoehtoisia nimiä: Loisto

Symbolit: pentagrammi, ympyrä, tähti, käärme, androgyyni, viikate

Arkkityyppi, Jumal-hahmo tai Jumalatar: Lucifer, Eros, Venus

Motto: ”Jokainen mies ja jokainen nainen on tähti.”

Positiiviset merkityssisällöt: Inspiraatio, Abstrakti ja metafyysinen älykkyys, luovuus, tieteellinen kyvykkyys, kyky luoda uusia ajatusmuotoja, taiteellinen lahjakkuus, selvänäkökyky, yhteys korkeampaan minään, ennakkoluulottomuus, muotositoutumattomuus, taivaallinen avioliitto (unio mystica), mystillinen äly, sielukkuus, oikea ylpeys ja itsekunnioitus, eettinen ajattelutapa, pyhä seksuaalisuus

Negatiiviset merkityssisällöt: tukahtunut luovuus, persoonallinen hybris, älyllinen ylpeys, urautunut ajattelu, valheellisuus, petos, muotosidonnaisuus, seksuaalinen vääristyneisyys

Kuvaus: Kuvassa näemme hahmon, joka muistuttaa hyvin selvästi Leonardo da Vincin vitruvialaista miestä. Hahmolla on kaljun pään ympärillä kuin kultaiset tulta leiskuvat hiukset, joiden ”säteiden” määrä on yhteensä 11. Pitkät hiukset kuvastavat perinteisesti henkistynyttä elinvoimaa, siinä missä kalju pää symboloi mm. vanhuutta ja viisautta, sekä maailmasta vetäytymistä. Tässä kortissa yhdistyvät molemmat, ja kultaiset leimuavat hiukset kuvastavatkin aktivoitunutta aurinkoluontoa, sisäistä viriiliyttä ja maskuliinisuutta – mentaalisen tietoisuuden ja korkeamman älyn liekehtivää toimintaa. Oikeassa kädessään hahmolla on Graalin malja, josta hän kaataa vettä ympärillään olevan pyörän päälle, mistä se roiskuu joka puolelle kuin juokseva kristallinen helähdys. Vasemmassa kädessään hahmo pitelee puolestaan viikatetta, joka on kuin siivekkään vaskikäärmeen muotoinen.

Kortin alaosassa näkyy geometrisiä kuvioita ja rakenteita, niiden muodostaessa yhdessä kohtaa kuin kristallin tai jalokiven. Nämä geometriset kuviot yhdessä vihreän ja sinisen värin kanssa symboloivat järjen kaavoittavaa toimintaa. Platonin antiikin aikoina toimineen kuuluisan akatemian sisäänkäynnin yläpuolella luki ”älköön kukaan muu kuin geometrikko astuko tästä sisään”, ja sanonta kuuluu myöskin, että ”Jumala aina geometrisoi”. Toisin sanoen, jumalallinen järki, mikä toimii aineellisessa luonnossa mekaanisten luonnonlakien ja pysyvien vakioiden kautta, toimii samalla tavoin myöskin ihmisessä, ja ihmisessä se voi potentiaalisesti toimia myös ei-mekaanisella tavalla ja a-kausaalisella, ajan yläpuolella toimivalla metafyysisellä tasolla.

Hahmo kuvastaa ihmisyyttä, ja aivan erityisesti se kuvastaa tosi-ihmistä, sisäistä Ihmisyyttä; Mikrokosmosta, joka on Makrokosmoksen – Jumalan – Kuva, kuten kristillinen traditio asian osuvasti kertoo. Niin on ylhäällä kuin on alhaalla, Ihmisessä on kaikki, hänessä tiivistyy ja ilmenee koko maailmankaikkeus pienessä mittakaavassa. Tähden muotoon asettuneen kaksineuvoisen – molemmat sukupuolet omaavan – ihmisen ympärillä kulkevassa ympyrässä lukee teksti:

Te Adoro Magister Noster, plenum gratiae et veritatis, in caelum conscendam super astra dei”, mikä kääntyy muotoon ”Sinua palvon, Mestarimme, täynnä riemua ja totuutta, minä nousen korkeammalle Jumalan tähtiä”.

Mestari on salatieteellisissä traditioissa kutsuttu nimi mm. sisäisestä ihmisestä ja korkeammasta minuudesta, ja loppulausahduksen tarkoitus ei merkitse mitään tympeää ylpeyttä tai suuruudenhulluutta, vaan se heijastaa sitä totuutta, että ihmissielun ja hengen todellinen koti on vertauskuvallisesti ”taivaassa”, arkkityyppisiäkin muotoja ja ideoita, Atziluthin maailmaa korkeammalla; Adam-Kadmonin, taivaallisen ihmisen tasolla, Yechidahin maailmassa.

Ympyrän muodostavien segmenttien määrä on 90, mikä on korttia vastaavan kirjaimen Tsaddi:n lukuarvo. Supistettuna tästä muodostuu luku 9, mikä on ikään kuin viimeinen aste ennen täydellistymistä kymmenikössä, kun yhdennessätoista kierros alkaa jälleen alusta. Yhdeksän on myöskin tunnetusti Luciferin luku, ja se kuvastaa mm. äärimmäistä ”passiivisuutta”, sisäänpäinkääntyneisyyttä ja ”itseensä palautuvaisuutta”. Tämänkaltainen passiivisuus on kuitenkin täysin näennäistä, ja ulkoinen passiivisuus aineessa merkitsee ehdotonta aktiivisuutta hengessä; sisäänpäinkääntyneisyys yhdistyneenä kontemplaatioon tuhoaa vanhan ihmisen ja kuluneen, aikansa eläneen muodon, mahdollistaakseen tällä tavoin uuden elämän syntymisen vanhan tuhkista; itseensä palautuva toiminta heijastaa näitä molempia asioita ja kuvastaa erillistyneen älyn, korkeamman minuuden toimintaa.

Yhdeksikön yksi henkinen merkitys yksilöä ajatellen onkin sisäisen minuuden havahduttaminen, joka herättää meidät sisäiseen aktiviteettiin, jonka jälkeen voimme heijastaa sisimpämme ulospäin maailmaan. Vapaamuurarien mukaan luku yhdeksän on ihmisen kuolemattomuuden luku, ja tämä avautuu varsin hyvin ymmärtäessämme sielun, korkeamman minuuden kuolemattoman, yliajallisen luonteen. Ihmisen kehittyminen kohdussa ennen konkreettista fyysistä syntymää kestää myös n. 9 kuukautta.

Yhdeksän on maailmojen lukumäärä sekä skandinaavisessa ja germaanisessa traditiossa, siperian shamanisteilla, mithralaisuudessa sekä buddhalaisuudessa. Ensin mainitussa tätä kuvastaa Walknutr-triplakolmion yhdeksän kulmaa. Skandinaavisen ja germaanisen tradition ylin vihkijä, maagikko Odin-Wotan roikkui Elämänpuussa yhdeksän päivää ja yhdeksän yötä, uhraten itsensä itselleen, saadakseen tällä tavoin haltuunsa Riimujen Salaisuudet – toisin sanoen maailmankaikkeuden rakennuspalikat ja Tiedon avaimet. Muistakaamme myös traditionaalisen salatieteen ja uskonnonfilosofian määrittelemät yhdeksän enkelten kuoroa, yhdeksän rukouksen muotoa, yhdeksän hengellistä hyvettä, yhdeksän Jumalan puhtaalle sielulle antamaa lahjaa. Luvun 3 x 3 yhteentulemana luvun 9 heprean kielen gematrisena vastaavuutena tälle on mm. ”Isien Isä”, joka sopii etenkin Odin-Wotanin hahmoon varsin hyvin.

Yhdeksän on myös kirjaimen ’Teth’ lukuarvo, ja Teth merkitsee puolestaan ”Käärme”, mikä on Avaimen VIII – Voima kirjainvastaavuus, jossa voimme nähdä myös eräänlaista paratiisin käärme -symboliikkaa sekä myöskin tuon korkeampaa tietoisuutta kuvaavan naishahmon, joka ilman minkäänlaista ulkoista voimankäyttöä sulkee eläimellisiä intohimoja symboloivan, raivoavan leijonan kidan. Tämän lisäksi järjestysnumeroltaan yhdeksäs kortti on AVAIN IX – Erakko, jonka suhde Avaimeen XVII näkyy siinä itseensä palautuvuudessa, mikä ilmenee sekä Erakon että Tähden sisäänpäinkääntyneessä, kontemplatiivisessa luonteessa, niin erilaisia kuin niiden ulkoinen olemus onkin. Muita gematrisia vastaavuuksia yhdeksikölle ovat mm. seuraavat sanat ja merkitykset: nousta, ylevöitynyt, majesteettinen, voimakas, valaista. Vieläkin puhuttelevampi on merkitys maanpako, kun muistamme Luciferin taivaasta karkoittamisen myytin. Tämän lisäksi Tähden kääntöpuolen merkityksiä heijastelevat mm. seuraavat: ylpeä (väärä ylpeys), ontto, jumalaton, huijata, petkuttaa. Tarkastelkaamme vielä lyhyesti lukuarvon 90 joitakin gematrisia merkityksiä. Niitä ovat mm. seuraavat: pelastus, erämaa, astia, kaataa, kuningas, täydellinen, kokonainen, tietävä. Luvun vastaavuudet menevät siis hyvin pitkälle aina aritmetiikan saloihin saakka, mutta riittäköön tämä tässä yhteydessä. Alkaako punainen lanka löytyä?

Hahmolla on takanaan – kuin itseensä liittyneenä – perhonen. Perhonen symboloi täydelliseen tietoisuuteen herännyttä, sielunsa siivet toimintaan levittänyttä ihmistä. Sanonta kuuluu: ”Sielulla ei ole sukupuolta”. Toisin sanoen, sisäisessä ihmisessä yhdistyy molemmat sukupuolet, oli ulkoisen ihmisen sukupuoli sitten mies tai nainen. Hahmolla on tämän vuoksi molempien sukupuolen ilmenemismuodot, mikä symboloi miehisen ja naisellisen luonnon harmoniaa ja yhteyttä toisiinsa samassa yksilössä. Tällä tasolla ja tässä vaiheessa mies on löytänyt sisäisen naisellisuuden ytimen ja nainen puolestaan sisäisen maskuliinisen luontonsa, ja molemmat toimivat tasapainoisesti toisiaan tukien ja kehittäen. Kuva on ilmeisen voimakkaasti eroottisesti latautunut, mutta tämä ei merkitse välttämättä lainkaan seksuaalisuutta siinä ilmenneessä muodossa, missä me ihmiset olemme usein tottuneet asian kokemaan. Kyse on olennaisesti seksuaalisuuden ytimellisestä luonnosta, mikä ilmenee korkeimmillaan jumalallisena inspiraationa, taiteellisena ja älyllisenä lahjakkuutena, mutta mikä voi toki ottaa myös konkreettisia seksuaalisia ja eroottisia ilmennyksiä menettämättä lainkaan pyhyyttään tai puhtauttaan. Seksuaalisuus on pyhää ja puhdasta silloin, kun se on rakkauden ja ymmärryksen palveluksessa, oli sen ottama muoto mikä hyvänsä, eikä minkäänlainen ulkokultaisuus tai teennäinen puhtaus voi puolestaan puhdistaa sitä, mikäli tahra on mielessämme.

Kuvan etualalla on alhaalla kuvattuna fibonacci -kaavion mukaan rakentunut käpy, mikä viittaa samaan kultaisen leikkauksen periaatteeseen kuin kuvan päähahmon tähden muotokin ympyrän sisällä, ja mikä on merkki yhteydestä korkeampaan minuuteen. Fibonacci-sarjan löysi alunperin renessanssin aikoihin elänyt munkki nimeltään Pisan Leonardo, joka havaitsi kultaisen leikkauksen periaatteet tutkiessaan kasvien muodostumista ja kukkien terälehtien määrää. Tämän lisäksi kuvan vasemmassa laidassa ilmenee toinen hieman samaa periaatetta kuvaava lukusarja, nk. Lucas -sarja, joka ilmenee tässä yhteydessä ikään kuin pyhän kirjakäärön muodossa, symboloiden taivaallista, älyllis-hengellistä tietoa. Salatieteelliset traditiot kertovat yhteyden korkeampaan minuuteen ja henkeen ilmenevän fyysisille aistimille aivoissa sijaitsevan käpyrauhasen välityksellä, joka on tämän korkean henkisen aistin fyysinen instrumentti ja vastine.

Kuvassa ylhäällä vasemmalla häikäisevän kirkasta valoaan loistava kaksoispentagrammi kertoo myös tästä persoonallisen minän (käännetty viisikanta) ja korkeamman minän (ylöspäin osoittava viisikanta) yhteydestä toisiinsa jälkimmäisen johdolla ja sen inspiraation alaisuudessa. Kuten teosofinen traditio kertoo, tämä ihmisen korkeampi minä on Lucifer, jonka loistama tietoisuuden valo on ainoastaan eksoteeristen uskontojen väärinkäsityksen vuoksi samaistettu ”paholaiseen”. Miksi ihmiset yleensä pelkäävät Luciferia ja pitävät tätä kiduttajanaan? Sen vuoksi, että Hän, ollen ihmisen henkinen minuus, Ego, antaa ihmisen kärsiä, jotta tämä oppisi virheistään ja kasvaisi hengen aikuisuuteen. Itsessään Lucifer on kuitenkin enkeleistä korkein, ja edustaa tietoisuuden ja älykkyyden itsevalaisevaa luontoa.

Allegorinen taru Luciferin lankeemuksesta kertoo oikein tulkittuna siitä jumalallisesta valosta, mikä tietyssä evoluutiovaiheessa laskeutuu hengen ja sielun maailmasta – lankeaa taivaasta – valaisemaan eläimellistä ihmistä. Tästä voimme mietiskelyn avulla ymmärtää, miksi Luciferin loistama häikäisevä tietoisuuden valo, joka on itsessään puhdas ja jumalallinen, voi kuitenkin väärin käytäntöön sovellettuna aiheuttaa myös erittäin negatiivisia seuraamuksia: valmistautumattomalla, persoonallisuutensa palvelukseen omistautuneella, itsekkäällä ja ylpeällä ihmisellä on mahdollisuus käyttää tietoisuuttaan ja älyään myös häikäilemättömän vääryyden palvelukseen, puhumattakaan seksuaalisuuden väärin soveltamisen mahdollisuudesta – mistä näemme valitettavasti merkkejä ympärillämme jatkuvasti.

Tällä tavoin ihminen voi todellakin tehdä Luciferista itselleen epäjumalan, jolloin tuo korkean olemuksen hehkuva loiste alkaa valaista ainoastaan persoonallisen ihmisen omia pyyteitä, ja ”tulee saatanaksi” sanan alemmassa merkityksessä. Yhtä kaikki, viisautta, pyytettömyyttä ja rakkautta itsessämme kehittäen meillä on myös mahdollisuus tulla tämän jumalallisen valon kantajaksi ja käyttää kykyjämme, älyämme ja lahjakkuuttamme aidon sielullisen ja henkisen kehityksen palveluksessa. Kaikkea maailmassa ja ihmisessä ilmenevää voidaan käyttää sekä kehityksen että taantumuksen palveluksessa, eikä maailmassa ole mitään ytimeltään turhaa.

Edellä mainittu on Luciferin kaksinaisen luonteen salaisuus, jota tämä kortti pyrkii heijastamaan ja välittämään omalla tavallaan. Tähti on aina yksi ja sama, mutta riippuen omasta kehitysvaiheestamme ja suhtautumisestamme näemme sen kahdensuuntaisena. Kortin taustalla, ”taivaalla”, voimme nähdä mm. Kalojen ja Vesimiehen tähtikuviot, kuin myöskin Otavan. Vesimiehen symbolin voimme tarkkaan katsoessamme erottaa myös tähtihahmon otsasta. Vesimies on myös Avaimen XVII astrologinen vastaavuus.

Traditio kertoo maailman siirtyneen Kalojen ajasta Vesimiehen aikaan karkeasti ottaen 1900 -luvun taitteessa ja alkupuolella. Parhaillaan elämme edelleen näiden kahden aikakauden välistä, n. 200-300 vuoden pituista ylimenoaikaa, jolloin vanhan maailman inspiraatio edelleen vaikuttaa ja vanhan maailman kulttuurilliset sekä uskonnolliset muodot ovat syklisten lakien mukaisessa rapistumistilassaan. Tämän luulisi olevan hyvin ilmeinen seikka kenelle tahansa aikamme merkkejä seuranneelle. Osa tällä väliajalla elävistä ihmisistä on kuin vastasyntyneitä lapsia, joille maailma on kuin täysin uusi tuttavuus, ja näin todella onkin. Osa taas on kuin seniilejä vanhuksia, jotka ovat unohtaneet elämän yksinkertaiset perusasiat, ja jotka kaipaavat takaisin menneitä ”hyviä aikoja”, annettuaan ajan kullata muistonsa menneisyyden suhteen.

Uusi impulssi ja Uusi Aika – uusi ihmisyys ja sille sopiva uskonto – on kuitenkin nousemassa samalla, ja tästä kahden aikakauden risteämisestä ja päällekkäisyydestä johtuu myös maailmassa tällä hetkellä meneillään oleva tilapäinen kaaos ja epäjärjestys. Huolimatta nykyisen aikamme kiihkeydestä ja rappiosta, kaikki tämä merkitsee pitkällä tähtäimellä ihmisyyden uudistumista, uutta elämää, uudenlaista elämäntapaa ja inspiraatiota, ”uuden tähden loistamista henkemme taivaalla”. Kuten Tähden toinen nimityskin kertoo, ihminen seisoo nyt sekä yksilönä että kollektiivisena kokonaisuutena vedenjakajalla, kahden maailman ja ajan välissä aivan kuin oppilas, joka on oppinut alkeet jostakin taidosta ja tieteestä, mutta jolta kysytään nyt jo jalostuneempia kykyjä, uudenlaista ymmärrystä – Viisautta.

Vesimiehen – Luciferin – inspiraation esiinnousemisen voimme nähdä jo nyt mm. teknologisen kehityksen hurjassa vauhdissa, mikä on muuttanut koko maailmamme ja sivilisaatiomme alle sadassa vuodessa lähes täysin. Tähän saakka uutta teknologiaa ja tekniikkaa on käytetty paljon myös hyvin alkeellisella tavalla, yksinomaan tuhoamisen ja sodan palveluksessa, ja eräällä tapaa voi vaikuttaa siltä kuin ihminen olisi lapsi tulitikkulaatikon kanssa dynamiittitehtaassa leikkiessään sellaisilla voimilla ja mahdeilla kuin ydinaseet ja atomivoima.

Kehitystä ei voi kuitenkaan estää, Pandoran lipasto on avattu jo kauan sitten. Tähti mahdollistaa nämä molemmat, niin hyvässä kuin pahassakin. Se antaa meidän käyttöömme puhtaita ja pyhiä voimia, uudenlaista ymmärrystä, älyn leimuavan loiston – tai tuhon, mikäli emme sekä yksilöinä että yhteisöinä osoittaudu tämän loiston arvoiseksi ja kykeneviksi kanavoimaan sitä kehityksen työhön. Uuden luominen vaatii aina vanhan tuhoutumista & vice versa, ja uusi temppeli luodaan aina vanhan perustuksille siinä vaiheessa, kun tämä on täyttänyt oman tarkoituksensa. Tämä pätee yhtä lailla niin ihmisyksilöön kuin kokonaisiin sivilisaatioihin, jotka ovat ymmärrettävästi aina toistensa heijastuksia.

Siinä missä aiemmin salatieteet ja esoterismi on ollut vain harvojen yksinoikeus, niin tällä informaation nopean leviämisen aikakaudella verhot salaisuuksien edestä nostetaan kaikkien halukkaiden nähtäväksi, ja tällä tavoin mysteerit piilottavat itse itsensä julkisuuden salaverhoon. Tämä avoimuus ei kuitenkaan tarkoita missään nimessä sitä, että haasteet olisivat sen vähäisemmät kuin aikaisemminkaan – jossain määrin kyse on päinvastaisesta, ja meiltä ihmisiltä vaaditaan nyt uudelle ajalle siirtyessämme uudenlaisia valmiuksia, uudenlaista uhrivalmiutta; sellaisia ominaisuuksia, missä sielulla ja oikealla intentiolla on paljon enemmän merkitystä muodon täydellisyyden ja ulkoisen puhtauden sijaan.

Johtuen aikakaudestamme ja sen ominaisluonteesta, mikä ei säästä tai suojele ketään siltä tiedolta, että elämme todellakin suurten mullistusten edessä – jossa yhtyvät toisaalta sekä kyky suurempaan itsetietoisuuteen ja potentiaaliin, toisaalta suurten katastrofien ja ympäröivän luonnon tuhoutumisen mahdollisuuteen – riippuu nyt hyvin paljolti koko ihmiskunnasta ja sen kollektiivisesta viisaudesta, tulemmeko siirtymään uudelle ajalle sodan, nälänhädän, kärsimyksen ja tuhon merkeissä, vai rauhan, ilon ja uudenlaisen valovoiman ja loiston inspiroimina. Molempiin on suuri mahdollisuus. Onkin hyvin mahdollista, ja jopa todennäköistä, että tulemme jossain määrin todistamaan molempia, sillä maailma on kaukana valmiista.

Mikään naiivien haihattelijoiden kuvailema kulta-aika ei ole kuitenkaan saapumassa vielä pitkään aikaan. Selvää on kuitenkin se, että viimeistään ydinvoiman ja -aseiden keksimisen ja kehittelyn jälkeen maailma ei ole enää lainkaan sama kuin aikaisemmin, eikä vanhaan ole enää palaamista, sillä nyt ihmisellä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus pyyhkäistä vaikka koko planeettamme olemattomuuteen ja tuhota monen miljoonan vuoden evoluution tulokset. Tämähän on varsin lohduton visio, ja ihmiskunnan kohtaloita ohjailevat voimat, kehittyneet yksilöt, vihityt, ja hierarkian huipulla toimivat planetaariset vartijat ja jumalalliset olemukset, joihin myös Tähden Mestari kuuluu, luottavatkin suurimman osan meistä oppineen jo riittävästi kyetäksemme valjastamaan käsiimme annetut voimat aidon kehityksen palvelukseen.

Tämänkaltainen Suuri Työ alkaa aina luonnollisesti hereille havahtuneista yksilöistä, jotka ovat sisässään käyneet läpi kunkin ajan ominaisemmat valheet ja virheet, sekä hylänneet ne omalla kohdallaan; yksilöistä, jotka ovat herkempiä aistimaan uusia virtauksia ja valjastamaan ne käyttöönsä koko luomakunnan palveluksessa. Takanamme on aika, jolloin ihmiseltä vaadittiin yksinkertaista nöyryyttä ja kuuliaisuutta tullakseen hyväksytyksi Mestarin palvelukseen – nyt olemme älyllisesti kehittyneenä ihmiskuntana ja yksilöinä kuin titaaneja, joilla on luonnollisesti sekä titaanin hyveet että paheet. Myös vanha inspiraatio vaikuttaa vielä monissa sieluissa, eikä kaikki siihenkään kuuluva ole tietenkään väärää – onkin aina kotoista Kalevalaamme myöten luvattu, että vanha viisaus (Väinämöinen) tulee palaamaan vielä kun sitä / häntä tarvitaan, ainoastaan uudessa muodossa. Minkälaisissa muodoissa menneen ajan täysin kypsyneet hedelmät tulevatkaan olemaan nautittavinamme, osaa tuskin monikaan vielä ennustaa.

Kuvassa näkemämme androgyynin hahmon vasemmassa kädessä voimme huomata viikatteen sirppeineen, joka merkitsee sen yhteyttä Saturnukseen ja myös kuolemaan, joka on aina vanhan muodon tuhoutumista uuden valmistamiseksi. Kahden vuosituhannen sato on nyt valmistunut ja vilja kypsää leikattavaksi, mutta uudessa Athanorissa paistettua taivaallista leipää saamme odottaa syötäväksemme ja nautittavaksemme vasta myöhemmin. Nykyinen ajanjakso on vakavuuden ja harkinnan, intensiivisen punnitsemisen ja arvojen uudelleenarvioinnin aika, ja riipuu nyt etenkin ihmiskunnan kehittyneistä sieluista ja heidän toimistaan sekä sisäisistä valmiuksistaan, kummalle puolelle Vedenjakajaa me ennen pitkää asetumme. Mikäli epäonnistumme, merkitsee se pitkällistä ja tuskallista uudellenrakentamista melkein alusta saakka – mikäli onnistumme, niin vain Tähden meille välittämän loistavan inspiraation Valo on rajana sille, kuinka hedelmällisessä muodossa uusi maailma vanhan tuhkista Feenix -linnun lailla nouseekaan. Ennen sitä meidän on pyrittävä ja taisteltava, muistaen sielumme syvyyksissä asuvan ikuisen totuuden ja pitäen ihanteen sydämissämme läpi sen pimeimmän yön, minkä läpi olemme kollektiivisesti parhaillaan kulkemassa. Rakastakaamme tuota yötä ja sen pimeyttä, ymmärtäen sen, että vielä luotaamaton pimeys on viisauden ja valon lähde, että kasvaminen ja uudelleensyntyminen vaatii väliaikaista pimeyttä, ja että pimeydestä versovat aikanaan suuret saavutukset. Muistakaamme myös, että Tähdet loistavat kirkkaimmin yön ollessa pimeimmillään.

Uuden inspiraation ja muodon valmistumista symboloi Tähti -kortissa hahmon oikeassa kädessään pitelemästä maljasta pyörään valuva vesi. Laittaakohan maljasta kaatuva vesi tähden pyörimisliikkeeseen samalla tavalla kuin Avaimessa X (Kohtalo) yläreunassa taivaista meitä ihmisiä katseleva, Vesimiestä symboloiva tietäjä-hahmo? Vai roiskuuko vesi pois ympyrästä – taivaasta – kohti ilmennyksen ulompia piirejä – maata, aineellista elämää? – Ehkäpä molempia. Joka tapauksessa, uusi viini kaadetaan uuteen astiaan eikä vanhaan ja likaiseen, eikä taivaallinen kaivo tyhjene koskaan. Malja itsessään symboloi Graalin maljaa, ja vesi on tunnetusti sekä muodon symboli että myöskin korkeammassa merkityksessään inspiraation ”elävät vedet”. Kortissa yhdistyvät parhaimmillaan siis sekä mies että nainen; Kristus, Lucifer, ja Saatana (Saturnus) mitä puhtaimmalla ja korkeammanlaatuisella tavalla, ilman minkäänlaista vääryyttä tai pahuutta, joihin etenkin jälkimmäiset arkkityypit ovat monesti väärin yhdistetty.

Tarotin ’Avain XVII – Tähti’ on sielukortti par excellence. Se merkitsee kasvua, jalostumista, ideaalin aktualisoimista, se on linkki tietoisuuden ja toiminnan välillä. Tähti kuvastaa jatkuvaa, veden lailla soljuvaa muutosta, välitilaa, luovuutta. Sen paikka elämänpuun 28. polulla yhdessä Viisauden polun kommentaarin kanssa kertoo mm. siitä, että tämän polun tai tunnelin kautta astraaliset voimat, joihin mm. seksuaalisuus ja taiteellinen lahjakkuus liittyy olennaisesti, täydellistyvät – toisin sanoen kokevat ylevöitymisen. Kommentaarin Aurinko merkitsee tässä yhteydessä luonnollisesti sefira Tipherethiä, joka on maailmain tasosta riippuen joko Sydämen ja sielun keskus Anahata tai persoonallisuuden keskus Solar Plexus. Avain XVII on viesti tähdistä elävien vesien muodossa, se on antiteesi sanonnalle ”ei ole mitään uutta auringon alla” – sillä kaikki auringon alla uudistuu!

Kehittävässä yhteydessä ilmentyessään kortti voi kehottaa ”seuraamaan tähteä” ja luottamaan sen valaisevaan inspiraatioon, nojautumaan omaan sieluumme ja älylliseen intuitioomme. Negatiivisessa yhteydessä, käännetyssä merkityksessä ilmentyessään se voi merkitä esim. luovuuden ja älyn väärinkäyttöä, väärää persoonallisuuden korostumista ja älyllistä ylpeyttä, kuin seksuaalista vääristyneisyyttäkin. Ihmisen ollessa kahden maailman välissä ja rajalla toimiva olento, on meillä yhtäläiset mahdollisuudet kohota ylöspäin taivaitakin korkeammalle kuin taantua eläintäkin alemmas, ja on vain viisaudestamme ja kyvystämme kuunnella sisäistä viisautta kiinni, mihin suuntaan elämässämme kuljemme. Tämä kortti kuvastaa parhaimmillaan ensimmäistä taipumusta, voimakasta kehityksellistä toimintaa älyn ja ymmärryksen alaisuudessa; huonoimmillaan se voi olla merkkinä taantuvasta kehityksestä, vääristyneisyydestä, rappiosta. Joka tapauksessa muistakamme, että Tähti on aina Yksi, ja vain dualismin hämmentämä mielemme voi jakaa sen kahtia ja aiheuttaa erehdyksen. Seuratkaamme yksin Tähteä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: