Kalevala -kommentaari: Lemminkäinen ja Jälleensyntymä

Tässä lyhyehkössä Kalevala -kommentaarin osassamme keskitymme Lemminkäis -myytin yhteen osatekijään, jossa näemme itse hyvin selviä viittauksia ihmisen jälleensyntymiseen ja sielunkiertoon. Lemminkäisen tarinan tuntevat kaikki Kalevalansa lukeneet, ja onkin näkemyksemme, että Lönnrot yhdisteli Kalevalan Lemminkäisen hahmoon monia eri kansanrunouden teemoja ja hahmoja hyvin korkean inspiraation vaikutuksesta, minkä vuoksi hahmossa ja sen seikkailuissa esiintyvät monenlaiset tematiikat muodostavatkin selkeän kokonaisuuden ja kertovat ennen kaikkea jälleensyntyvän yksilöllisyyden eri kehitysvaiheista sekä shamanistisista myyteistä tutusta teemasta, toisin sanoen asteittaisesta tietäjä-initiaatiosta korkeampiin henkisen kehityksen muotoihin, jotka eri vaiheissaan heijastuvat luonnon kierron ohella ihmisen psyykkisissä ja hengellisissä prosesseissa.

Tarina Lemminkäisen kuolemasta ja jälleensyntymästä on nähty monien tutkijoiden toimesta viittauksena luonnon sykleihin ja mm. agraarikulttuurin myyttinä viljan vuosittaisesta kasvuprosessista, jonka on joidenkin toimesta nähty olevan myytin jopa ainoa tulkintamuoto. Oma näkemyksemme tähän seikkaan on, että luonnossa nähtävä vuosittainen syklisyys – syntymä, kasvu, kuolema, jälleensyntymä – kertoo omalta osaltaan samaa totuutta, mikä heijastuu myös inhimillisessä kehityksessä, ja Lemminkäisen myytin samaistaminen ainoastaan luonnon toimintaan ja viljan kasvuun jättää huomiotta sen seikan, että myös ihminen on osa – niin ylempää kuin alempaakin – luontoa ja tämän psyykkisissä ja henkisissä prosesseissa tapahtuu samankaltaista syklistä toimintaa kuin alemmassakin luonnossa.

Tämän valossa Lemminkäisen voidaan nähdä kuvautuvan salatieteilijälle koko olemassaolon ja luonnon Eros -hahmona ja kohti jumaluutta kurottavan ihmisen kasvuprosessina; eihän luontokaan ainoastaan kierrä kehäänsä syklisesti paikoillaan, vaan myös voimme havaita siinä tapahtuvan myös evoluutiota yhä korkeampiin muotoihin, josta voisimme ihmisen nähdä radikaalina välivaiheena eläimen ja jumalan välillä.

Kansanrunoudessa Lemminkäinen on usein yhdistetty planeetta Venukseen tämän vuosittaisen kiertosyklin vuoksi. 1900 -luvun merkittävä esoteristi René Guénon yhdessä toisen merkittävän esoteristin Frithjof Schuonin kanssa käsittelivät joissakin yhteyksissä teksteissään sitä tematiikkaa, että satujen ja folkloren yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on säilyttää esoterismin ja vihkimyskuvaston teemoja läpi ”pimentymisen ajan”, joka on alkanut eri salatieteellisten traditioiden mukaan vaihtelevan pitkiä aikoja sitten, mutta joka on joka tapauksessa jatkunut vähintäänkin tuhansia vuosia. Tämän näkemyksen valossa voisimme päätellä, että myös suomalaisen kansanrunouden ja shamanististen kertomusten taustalla on muinaisilta ajoilta säilyneitä vihkimyskuvaston osasia.

Tämän valossa käykin melko mielenkiintoiseksi se, että salatieteellisen tradition mukaan Venus -planeetta on ”astrologisesti käsitettynä” erotiikan ja kauneuden planeetta, joka heijastuu ihmisessä erityisesti kauneusaistina. Lemminkäistä on puolestaan kuvattu Kalevalassa ja kansanrunoudessa ”aina kauniina kaukomielenä” ja hyvin koreana nuorena soturihahmona, jonka yksi nimitys Lieto tarkoittaa myös lempeää. Teosofisessa perinteessä Venus -planeettaa pidetään myös maan (ja ihmisen) korkeampana minuutena ja jälleensyntyvänä yksilöllisyytenä. Venus -planeetan ja maan välisessä astronomisessa syklisyydessä on havaittavissa sekä viisikannan että kahdeksikon teemat, jotka liittävät nämä kaksi planeettaa sekä viisikantaan että kahdeksikon symboloimaan Kristus -myyttiin. Venus -planeetalta on tradition mukaan sanottu maahan tulleen myös vilja, asbesti ja hunaja (tai: mehiläiset).

Tässä yhteydessä emme saa käsittää näitä näkemyksiä turhan materialistisesti, sillä se olisi nykyisen astronomisen tietämyksemme valossa melko järjettömän kuuloinen; pikemminkin meidän olisi nähtävä seikka ns. vastaavuuksien opin valossa, joka esittää, että kaikella on vastaavuussuhteensa ja mikrokosmoksessa tapahtuvat asiat heijastuvat makrokosmoksessa sekä vice versa. Tässä yhteydessä se merkitsee siis sitä, että astronomis-astrologisesti asiaa kuvaten voisimme sanoa Venus -planeetan olevan näiden teemojen henkinen alkulähde, joka heijastuu kosmoksessamme, maan päällä, luonnossa ja ihmisessä näiden yllä kuvattujen asioiden vastaavuutena.

Palataksemme takaisin Lemminkäisen myyttiin ja uskoaksemme sen jälleensyntymistematiikasta kertovaan osaan, voimme Kalevalaa ja kansanrunoutta tutkimalla havaita siitä seuraavat seikat, mitkä teeman käsittelyyn liittyvät:

  1. Lemminkäinen kuolee Pohjolassa katkeroituneen märkähattu karjapaimenen ampumaan käärmenuoleen, kieltäydyttään sanomasta ainoastaan tälle kauniita sanoja ja syyttämällä tätä mm. eläimiin sekaantumisesta.
  2. Lemminkäisen äiti saa tiedon poikansa kuolemasta verisen kamman ansiosta.
  3. Lemminkäisen äiti pyytää Seppä Ilmarista takomaan tälle haravan, jolla korjata poikansa jäännökset Tuonelan joesta, jonne Lemminkäisen palaset on siroteltu.
  4. Lemminkäisen äiti kokoaa poikansa entistä ehommaksi haravoimalla tämän palaset tuonelan joesta ja liittämällä hajallaan olevat palaset ja suonet yhteen mehiläisen vahalla.

Ensimmäisessä kohdassa voimme havaita sielullis-psykologisesti asiaa tutkaillen yhteyden Jungilaiseen varjo -aspektiin, jonka kieltämisen seurauksena Lemminkäinen kuolee. Samalla voimme havaita sokeassa märkähattu karjapaimenessa itsensä Lemminkäisen aiemman sielunhistorian yhden atavistisen vaiheen, jota voidaan salatieteellisen perinteen valossa jäljittää Atlantikselle, jossa ihmissuvun on järjettömyyden pauloissa kerrottu jopa sekaantuneen eläimiin. Saari on yksi Atlantikselle tradition antama nimi, ja Lemminkäisen yhdessä nimessä, Ahti Saarelaisessa, voimme ehkä havaita heijastumaa tästä vanhasta traditiosta.

Märkähattu karjapaimenen käärmenuolessa voimme havaita symbolisen esityksen ns. kundalinikäärmeen tappavasta voimasta valmistautumattomalle; kalevalassa se on musta käärme, jonka märkähattu karjapaimen ampuu ”utuista putkea pitkin”, toisin sanoen kundalini näyttäytyy Lemminkäiselle eteeristä sushumnaa pitkin vaikuttavana tappavana voimana tämän erehdyksen vuoksi. Henkisen Auringon ja buddhisen kristus -luonnon symboloiman Lemminkäisen tulisi ”loistaa niin hyville kuin pahoillekin”, mutta sen sijaan Lemminkäinen kiroaa oman ”sokean varjonsa” ja joutuu tämän vuoksi sen tappamaksi.

Toisessa kohdassa voimme nähdä viittauksen verisestä kammasta liittyvän ihmisen hiusten edustamaan symboliikkaan. Hiukset ovat ulkoistuneen elämänvoiman lähde niin henkisesti kuin fyysisestikin käsitettynä, ja kalevalan mukaan hehkeän kauniit punaiset hiukset omaavan Lemminkäisen kuolema näyttäytyy hyvin loogisesti tämän äidille juurikin hiusten harjaamiseen käytetyn kamman verisyytenä, ruumiin ulkopuolella olevan veren symboloidessa hyvin eksaktisti kuolemaa.

Kolmas teema liittyy aineellisen luonnon ja korkeampien sielunkykyjen yhteistoimintaan, kun Lemminkäisen äiti pyytää itse Takojaa Iänikuista, Seppä Ilmarista, takomaan tälle avuksi haravan, jolla nostaa poikansa jäänteet Tuonelan joesta. Ilmarisen takoman haravan voimme tässä yhteydessä nähdä yhtenä symbolisena esityksenä ja muunnoksena maailmanpilarista, joka on ihmisessä tämän antahkarana, ja joka on jälleensyntyvän yksilöllisyyden yksi eteerisistä rakenteista eri prinsiippeineen. Esittämämme näkemyksen valossa Seppä Ilmarinen on kalevalaisessa mytologiassa antahkaranan rakentaja luciferisen järjen ja korkeamman älyn välillä.

Neljännessä teemassa voimme havaita myös eri mytologisten kuvastojen ja salatieteellisen tradition yhteenkietoutumaa: luontoäidin symbolisena edustajana toimiva Lemminkäisen äiti kokoaa poikansa jälleen eheäksi mehiläisen vahalla, joka symboloi suurta rakkaudenaktia aina kärsivällisesti lapsiaan kasvattavan ja tämän uudelleen entistä ehommaksi rakentavan luontoäidin toimesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: