Valknutrin Emanaatioita – Tasapainon Säilyttäminen

Tämä on lyhyydestään ja ytimekkyydestään huolimatta yksi tärkeimmistä – ellei tärkein – tämän kirjan kappaleista, ja se käsittelee tasapainon vaalimista ja säilyttämistä käytännön riimutyöskentelyssä ja erityisesti magian harjoittamisessa. Kuten mytologinen sota ja sitä seurannut rauha Aasojen ja Vaanien välillä kertoo, niin etenkin ”mikrokosmisesti” on olemassa erittäin hyvät syyt sille, miksi näitä molempia jumalperheitä tulee kunnioittaa ja vaalia myös omassa käytännön riimutyöskentelyssä.

Syy tähän on ysinkertaistettuna seuraava: Kuten olemme mm. kappaleessa ’Teosofisia vastaavuuksia’ esittäneet, edustavat Aasat ja etenkin Ódhinn Aasojen ylijumalana väkevää tahdonvoiman vaikutusta, mikä voi tasapainottamattomana vaikuttaa tuhoavalla tavalla operatiiviseksi maagikoksi halajavan yksilön kokoonpanoon, ja tämän vuoksi Aasojen edustamia voimia tuleekin tasapainottaa Vaanien edustamien voimien avulla.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka yksilöllä onkin yleensä yksi tai kaksi hänen ”ominta” Jumalaansa, joita hän pitää korkeimmassa arvossa, niin on hyväksi – ei, vaan välttämätöntä! – myytin tavoin säilyttää rauha ja tasapaino eri jumalperheiden välillä. Totuuden yhden osapuolen ja aspektin ei pidä koskaan päästää huomaamatta syömään muiden osapuolten edustamaa totuuden osapuolta, joka johtaa ellei välittömästi, niin ennen pitkää varmasti varsin negatiivisiin seuraamuksiin koko yksilön henkisen, psyykkisen ja fyysisen tasapainon ja teveyden kannalta. Niinpä onkin hyväksi kultivoida työssä mm. seuraavia osatekijöitä tasapainoisesti ja pitää niitä kaikkia itseisarvoisen tärkeinä todellisen Tahdon etsimisen ja löytämisen rinnalla:

  1. Tahdonvoima: tahto toimia oikein ja etsiä sekä löytää todellinen Tahtonsa. Tämä vastaa teosofian prinsiipeistä atmaa ja edustaa pohjoisen perinteen kontekstissa etenkin Ódhinnin ja muiden Aasa-jumalten vaikutusta. Tahdonvoiman käyttämisen suhteen tulee ennen kaikkea välttää ja varoa sen potentiaalisesti runnovaa vaikutusta muiden totuuden osapuolten suhteen.
  1. Rakkaus-viisaus: rakkaus valittuja päämääriä kohtaan ja aidon rakkauden kultivoiminen jokahetkisessä elämässä. Tämä vastaa teosofian prinsiipeistä buddhia ja edustaa haltioiden vaikutusta, sekä jossain määrin myös vaanijumalatar Freyjan vaikutusta rakkauden ja lempeyden jumalattarena sekä Odhinnia tämän merkuriaalisessa aspektissaan. Rakkauden ja myötätunnon kultivoimisessa ei liioin vaaroja ole, niin kauan kuin se ei tarkoita järjen hylkäämistä. Todellisella rakkaudella ei ole juurikaan tekemistä sentimentaalisuuden kanssa, ja rakkaus voi ilmentyä erittäin hyvin nk. platonilaisessa ”kaukaa rakastamisen” muodossa. ”Kaikki hyvät tunteet tulevat buddhista”.
  1. Ymmärrys ja äly: todellisen korkean älykkyyden ja ymmärryksen kultivoiminen, mikä näyttäytyy elämässä ensisijaisesti ehdottomana rehellisyytenä. Tämä vastaa teosofian prinsiipeistä manasta ja edustaa mm. vaanijumalatar Freyjan veneeristä (venusmaista) puolta. Myös älynkäytön suhteen tulee varoa ja välttää etenkin sen pyrkimystä selittää ja objektivisoida kaikki, puhumattakaan alemman älykkyyden käyttöön liittyvistä vaaroista, joista mainittakoon mm. tarve rationalisoida ja siten kylmästi etäännyttää yksilö muista totuuden osatekijöistä.

Näitä korkeita periaatteita noudattamalla Suuri Työ pysyy tasapainossa ja ihmisen kuolematon osapuoli tasapainottaa kuolevaista. Ylläoleva on luonnollisesti vain yksi tekijä tässä tasapainon säilyttämisen tärkeyden korostamisessa, joka tulee laajentaa koskemaan yksilön koko elämää ja sen kaikkia tekijöitä. On huomattavaa, että alkemiallinen avioliitto ja unio mystica – mikä on myös riimutyöskentelyn yksi olennaisimmista tavoitteista – merkitsee myös ensisijaisesti yksilön sekä maskuliinisten että feminiinisten osapuolten tasapainoa ja keskinäistä kunnioitusta. Niinpä yksilön kannattaakin vaalia sekä maskuliinisia että feminiinisiä hyveitä elämässään yhtä lailla, eikä alistaa toista toisen alle.

Tämän voimme nähdä yhteisöllisellä tasolla tapahtuneen muinaisessa pohjolassa ja pohjolan perinteessä mm. siten, että naisia kunnioitettiin ja arvostettiin miesten rinnalla tasa-arvoisina ja yhtä lailla merkittävinä yksilöinä, toisin kuten tiukan patriarkaalisissa monoteismeissa, joissa naisen asema on ollut ja on edelleenkin enemmän tai vähemmän sairaalloinen, kertoen koko yhteisön ja siinä elävien yksilöiden tasapainottamattomasta suhteesta todellisuuteen ja totuuteen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: