Valknutrin Emanaatioita – Lukijalle

Arvoisa lukija, luet teosta, joka käsittelee ensisijaisesti riimuja, riimujen mysteereitä ja riimumagiaa, joka on tehty erityisesti käytännönläheiseksi oppaaksi riimujen salaisuuksiin. Valknutrin Emanaatioita pitää sisällään riimujen käytännöllisten mysteerien ja magian lisäksi myös perusoppimäärän muinais-germaanista ja pohjoismaista kosmogoniaa ja kosmologiaa, psykologiaa, sekä ihmis- ja jumaltietoutta, jotta lukijan ei tarvitse välttämättä olla tutustunut aiheeseen aiemmin.

Tämä teos ei pidä sisällään kokonaisvaltaista tutkimusta esim. riimujen historiaan, alkuperään ja muihin riimuja käsitteleviin aihealueisiin, eikä se myöskään väitä olevansa akateemisesti pätevä teos. Hieman Timo Heikkilän kalevalan metafysiikkaa käsittelevien teosten eetoksen mukaisesti tämä on intohimoinen, proosallinen, ankara tutkielmallinen fantasia, viittaamatta viimeisellä millään tavoin siihen, että kyse olisi harhoista tai pelkistä unelmista – kaukana siitä. Kuivan ja hedelmättömän akateemisuuden sijaan – tällaisen rationaalisen lähestymistavan hyviä puolia luonnollisesti unohtamatta – Valknutrin Emanaatioita edustaa avoimesti maagista maailmankuvaa, ja mikäli tämä lähestymistapa tuottaa lukijalle ylitsepääsemättömiä hankaluuksia tai sisäistä vastustusta, ei tämä ole hänelle oikea teos. Mikäli siis etsit itsellesi teosta riimuista ja näiden historiasta yms. seikoista, on tämä kirja väärä paikka aloittaa; teoksen lopussa olevasta kirjallisuusluettelosta tosin voit löytää lukuisia teoksia, jotka tässä asiassa voivat auttaa.


Vaikka Valknutrin Emanaatioita -teoksen pääpaino onkin riimuissa ja niiden perustalla olevassa nk. aasain-uskossa, pohjoismaisessa mytologiassa ja maailmankuvassa sekä initiatorisessa odinistisessa mystiikassa, ei teos rajoitu pelkästään tähän, vaan sen johtava henki on niin sanoaksemme teosofinen, yleisesoteerinen ja syntetisoiva. Erityisesti tämä tulee ilmi seremoniallisella ja ritualistisella puolella, jossa olemme yhdistäneet länsimaista esoteriaa, pohjoismaista mytologiaa sekä kotoista kalevalaista mytologiaamme ”esoteerisen synteesin” hengessä. Tämän lisäksi olemme myös esittäneet pohjoismaisen mytologian mahdollisia vastaavuuksia mm. teosofisen prinsiippijaon kanssa. Tämä epäilemättä karkottaa teoksemme parista niin tiukan linjan traditionalisteja samalla, kun se ei myöskään tyydytä kenenkään pinnallista new age -höttöä etsivän tarpeita.

Valknutrin Emanaatioita ei ole lähestymistavaltaan ensisijaisesti taiteellinen ja kaunokirjallinen, mutta se on samalla myös näitä molempia, jonka näkyvänä tekijänä ovat kirjoittajan tekemät runsaat kuvitukset ja itse kehittelemät riimurunot. Etenkin riimuja käsittelevät kuvitukset ovat esteettisen ulottuvuutensa lisäksi tarkoitettu avuksi mietiskelyissä. Myös teoksen mukana tulevat, käytännön työskentelyä helpottamaan ja tukemaan tarkoitetut riimukortit ovat teoksen tekijän itsensä kehittelemät. Riimukorttien hyöty tulee esille ennen kaikkea riimukonsultaatiossa, josta aiheesta teoksesta löytyy oma kappaleensa ohjeineen ja erilaisine riimukonsultaatioon suunniteltuine harjoituksineen. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei riimukonsultaatio ole läheskään ainoa riimukorttien käyttömahdollisuus, vaan ne ovat suunniteltu myös mietiskelyn apuvälineeksi. Riimukonsultaatiota ei tule myöskään trivialisoida tai välineellistää pinnalliseksi ennusteluksi, vaan sen tulisi ensisijaisesti tukea sisäistä, henkistä työtä riimujen parissa.

Teoksen magiaa, erilaisia harjoituksia sekä seremonioita ja rituaaleja käsittelevässä osassa painoarvo on nk. teurgisessa työskentelyssä, jonka ensisijaisena tavoitteena on henkinen kehitys. Teoksen hymnit ovat suunniteltu jokaisen viikonpäivän avuksi kysieten viikonpäivien henkivartijoiden kutsumiseksi ja näiden avulla työn siunaamiseksi. Olemme lopullisesta versiosta jättäneet vuodenaikojen hymnit kokonaan pois, sillä jokainen teokseen vakavasti suhtautuva saa toteuttaa ja suunnitella nämä hymninsä itse osana työtään.


On muistettava, että vaikka riimut edustavat myös ihmispsykologian perustavanlaatuisia tekijöitä, ovat ne tämän lisäksi myös paljon muuta –
luomisen ja tuhoamisen aakkosia – ja tämän vuoksi riimujen mysteerejä ei
tulisi psykologisoida liikaa. Riimujen magiaa voidaan toki käyttää myös maailmallisten tavoitteiden aikaansaamiseksi, eikä tällaisessa lähestymistavassa olekaan sellaisenaan mitään vikaa, sillä muinaisgermaaninen ja pohjoismainen maailmankuva ei ollut dualistinen tai maailmaa hylkivä; mutta joka tapauksessa lukijan on hyvä muistaa se, että sitoessaan itsensä maailmallisiin asioihin ja lainalaisuuksiin hän myöskin sitoo samalla sitä samaa voimaa, joka mahdollistaa korkeampien henkisten tavoitteiden saavuttamisen – ja tämä sanottuna vailla minkäänlaista moralismia tai arvo-asetelmaa. Tämän vuoksi teoksessa ei myöskään käsitellä riimujen avulla suoritettavia kirouksia tai nk. alemman magian loitsuja, joiden tavoitteena on esim. valta muiden ihmisten ylitse tai muiden olentojen vahingoittaminen; tällainen musta magia, joka sallii väkivallan toiseutta kohtaan ei kuulu ohjelmamme piiriin, jonka tavoitteet ovat eettiset ja henkiset.

Joku voisi tietysti kysyä ihan aiheellisestikin, että eikö koko riimuympyrän
läpikäynnissä esitetyt tekijät ole nimenomaisesti ”psyykkiseen kehitykseen
tähtäävää?”; tähän allekirjoittaneella on sanottavanaan ainoastaan, että
”psyyken ja ajatusten ja tunteiden uudelleenjärjestely” ei ole aivan sama asia kuin psyykkinen kehitys, vaikka tämä luonnollisesti seuraakin
uudelleenjärjestelyprosessia. Tämä olennainen ontologisten tasojen, intention yms. tekijöiden seikka on ymmärrettävä. Kyse on hieman samasta asiasta kuin etiikan ja moraalin välisistä eroista, joista moraali on seuraus
ensinmainitusta.

Valknutrin Emanaatioita -kirjan teoreettisena perustana on kiistelty ja vain
vähän huomiota saanut nk. Uthark -teoria, joka pohjaa siihen periaatteeseen, että perinteisen Elder Futharkin taustalla on olemassa salainen, esoteerinen riimurivistö, joka alkaa Fehu -riimun sijaan Uruz -riimusta. Teorian ensimmäinen ja käytännössä ainoa esiintuoja historiallisesti on ollut 1900 -luvun alkupuolella elänyt ruotsalainen riimututkija Sigurd Agrell, ja tämän lisäksi teoriaa on edelleen kehitellyt ruotsalainen riimumaagikko Thomas Karlsson teoksessaan ’Uthark – Nightside of the Runes’. Kyseinen teos on julkaistu vain englanniksi pienenä painoksena, ja on ollut jo kauan aikaa loppuunmyyty.

Uthark -teorian paikkaansapitävyydestä voidaan olla ja ollaankin montaa
mieltä, mutta yksi teoriaa parhaiten tukevista seikoista löytyy myyttisestä
kuvastosta: Uruz edustaa villinä alkuvoimana sitä hillitttömänä riehuvaa
eläimellistä voimaa, jota vihkimyspolun kulkijan on opittava hallitsemaan
sielunmatkallaan, ja Fehu puolestaan edustaa viimeisenä riimuna tätä
saavutusta. Aivan kuten Mithras, joka ratsastaa villillä härällä ja antaa sen
riehua, kunnes härkä väsyy, jolloin Mithras teurastaa sen. Myös kotoisesta
Kalevalastamme löytyvä Suuren Härän teurastus liittyy olennaisesti tähän
samaan myyttien kutoelmaan, jossa voidaan nähdä vihkimyksellisiä ja
esoteerisia teemoja.

Sananen terminologiasta: Kirjassa on käytetty termejä odinismi ja odinistinen vihkimyspolku, sekä germaaninen traditio, pohjoismainen perinne ja pohjoinen perinne käytännössä yhteismitallisina ja samaa tarkoittavina asioina. Teoksen lukijaa kehotetaan itse tutkimaan kirjassa käsiteltyjä asioita, eikä hyväksymään tai hylkäämään mitään siinä esitettyjä asioita suoralta kädeltä; mikäli päädyt itse toisiin johtopäätöksiin esim. riimujen mysteereitä käsitteleviä asioita koskien, on teos myös tällöin täyttänyt tarkoituksensa. Monet riimujen mysteereitä tässä teoksessa käsiteltävät seikat ovat kerätty eri lähteistä ja niitä on höystetty ja kehitelty eteenpäin kirjoittajan toimesta käytännön riimutyön tavoin ja tästä työstä hankitun sekä teoreettisen että käytännöllisen tiedon ja toivon mukaan myös työstä kertyneen viisauden avulla.

Arvoisa lukija: tutki, arvostele ja tuomitse lempeästi mitä olen kirjoittanut.
Mikäli löydät kirjasta itseäsi omassa työssäsi eteenpäin vievää tietoutta ja
viisautta, on se lähtöisin yhteydestä jumalallisiin voimiin ja pikemminkin
näiden ansiota kuin omaani. Itselleni tämän teoksen kirjoittaminen ja siihen liittyvä käytännön riimutyöskentely on ollut hyvin väkevä yhdeksän vuoden maaginen prosessi, jossa myöskin riimuihin ja pohjoisen mytologiaan jossain määrin liittyvä atavismi on nostanut päätään ei aina täysin positiivisin piirtein, ja tästä syystä olenkin aiheesta kirjoittanut siten kuin olen. Mikäli teoksessa esitetyt asiat vaikuttavat liian uskomattomilta tai epätosilta, eivätkä herätä sisälläsi vastakaikua, ovat nämä lähtöisin omasta harhaisuudestani, ja tällöin kehotankin sinua tutkimaan asioita omalla tahollasi eteenpäin ja kuuntelemaan Jumalten ääntä omassa työssäsi – mihin lopputulokseen itse sitten päädytkin Itsesi Etsinnässä.

Allekirjoittanut ei julista itseään opettajaksi, mestariksi, tai henkilöksi, jota
tulisi seurata sellaisenaan; olen ainoastaan oppilas itsekin, ja tämän vuoksi en halua itselleni tästä teoksesta yhtään enempää kunniaa kuin mitä kirjuri haluaa mahdollisimman hyvin tehdystä työstä, jonka hänen oma mestarinsa on hänelle sanellut. Ora et Labora, sanoivat muinaiset alkemistit Suuresta Työstä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: